MKO Ympäristöpalvelut hyödyntää kenttärakentamisessa uusiomateriaaleja

MKO Ympäristöpalvelujen kenttärakentamisessa käytettävissä maarakennusmateriaaleissa hyödynnetään muun muassa teollisuuden sivuvirroista syntyneitä uusiomateriaaleja sekä rakentamisen purkutoiminnasta jalostettuja uusiomateriaaleja. Suosimalla uusiomateriaaleja voidaan vähentää luonnonmateriaalien käyttöä sekä toteuttaa jätteen etusijajärjestyksen mukaista toimintaa, jolloin jäte valmistellaan uudelleenkäyttöön ja loppusijoitukseen menevän jätteen määrä minimoidaan. Kyseisten materiaalien hyötykäyttö on kuitenkin tarkkaan säädeltyä ja vaatii erityistä laadunvalvontaa. 

Uusiomateriaalien hyötykäyttöä säätelee valtioneuvoston asetus, joka on ollut uudistettuna voimassa vuoden 2018 alusta saakka. Asetuksen mukaisesti maarakentamiskohteet, kuten väylät, kentät ja teollisuus- ja varastorakennuksen pohjarakenteet, koostuvat rakenneosista, joissa voidaan käyttää uusiomateriaaleja. MARA-materiaaleihin kohdistuvat tiukat säädökset, jotta materiaali voidaan todeta soveltuvaksi maarakentamiseen, ja sama pätee tietenkin myös muihin uusiomateriaaleihin.  

Materiaali määritellään uusiomateriaaliksi, kun materiaalia voidaan hyödyntää. Maarakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit ovat yleensä syntyneet erilaisissa teollisissa prosesseissa tai jalostettu rakentamisen purkumateriaaleista tai käytöstä poistettuja tuotteita,” kertoo Timo Nissinen, MKO Ympäristöpalveluiden projektipäällikkö. 

Maarakennusmateriaalien uusiokäyttö on tarkkaan säädeltyä

Maanrakennusmateriaalina hyödynnettävän uusiomateriaalin luovuttajalta edellytetään toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää ja jokaisen jakeen osalta jäljitettävissä olevia tietoja siitä, että täyttääkö se sille asetetut vaatimukset, eli ympäristökelpoisuuden.

Uusiomateriaalin laadunvalvonnan tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista eli käytettävien materiaalien ja menetelmien on oltava ympäristökelpoista. Lisäksi on tärkeää pitää erillään erilaiset jakeet niiden synty- ja varastointipaikolla. Kerätyistä kokoomanäytteistä teetetään haitta-ainemääritykset akkreditoidussa laboratoriossa, jonka pätevyysalue kattaa käytettävät analyysimenetelmät. Jopa laboratorion akkreditoinnillekin on omat vaatimuksensa.

”Materiaalit eivät saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyjä, raskasmetalleja tai säteilyä. Mikäli materiaaleissa todetaan määräykset ylittäviä määriä haitta-aineita, ne käsitellään vaarallisena jätteenä ja niiden käyttö rakenteissa vaatii erityistä suunnittelua ja harkintaa. Materiaalin seassa ei myöskään saa olla juurikaan muuta jätettä. Näiden lisäksi maanrakennusmateriaaliin kohdistuu teknisiä vaatimuksia esimerkiksi raekoon, lujuuden, kantavuuden ja vedenläpäisevyyden osalta.”

Uusiokäyttöön soveltuvat maanrakennusmateriaalit

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa on sallittua väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa.

Poikkeuksen muodostaa kuitenkin asfalttimurske ja -rouhe, jonka käyttö on sallittua vain väylä- ja kenttärakenteissa. 

“Kaiken kaikkiaan uusiomateriaalien käyttäminen kenttärakentamisessa mahdollistaa sen, ettei tarvitse haaskata arvokkaita luonnonmukaisia materiaaleja. Kiertotalouden toimijana haluamme olla myös omassa toiminnassamme vastuullisia – uusiokäytön avulla jätteen loppusijoituksen tarve vähenee ja sillä voimme myös korvata luonnonmateriaaleja.”

Tilaa uutiskirjeemme

Saako jätteenkäsittelystä mielenkiintoisia blogeja? Kyllä saa! Tilaa uutiskirjeemme, niin saat parhaat suoraan sähköpostiin. Samalla pysyt ajantasalla uusimmista lakimuutoksista, jotka vaikuttavat yrityksenne jätteenkäsittelyn järjestämiseen.

 

Tutustu muihin artikkeleihimme

Kaikki julkaisut