Kierrätysastetavoitteeseen ilman raskasta syntypaikkalajittelua – onko tämä mahdoton yhtälö?

Valtioneuvoston vuonna 2012 voimaan astuneen asetuksen mukaan rakennusjätteestä 70 % tulee kierrättää tai ohjata materiaalina hyötykäyttöön. Tämä tavoite tuli saavuttaa vuoteen 2020 mennessä – tavoitteen deadline meni jo, eikä Suomi päässyt tavoitteeseen rakennusjätteen hyötykäytön osalta. Onko tavoite realistinen jatkossakaan ja mikä on rakennustyömaan näkökulmasta kustannustehokkain tapa päästä tavoitteeseen?

Yleensä 70 % kierrätysastetavoitteen toteutumista lähdetään tarkastelemaan ja toteuttamaan syntypaikkalajittelun näkökulmasta. Syntypaikkalajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua niiden syntypaikalla ja sitä pidetään usein avaintekijänä kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisessa: asiakkaalle rakennetut ja räätälöidyt jätehuoltoratkaisut perustuvat jätteen syntypaikalla pitkälle vietyyn (usein laaja-alaiseen ja tilaa vaativaan) lajitteluun. Väheksymättä syntypaikkalajittelun tärkeyttä, on kuitenkin todettava, ettei korkea kierrätysaste ja suppeampi syntypaikkalajittelu ole toisiaan täysin poissulkevia teemoja – etenkään toteutettaessa kokonaispalvelua vastuullisen jätehuoltokumppanin kanssa.

Jotta 70 % kierrätysastetavoite voisi olla toteutettavissa, me MKO Ympäristöpalveluilla tarjoamme syntypaikkalajittelun tueksi koneellisen laitoslajittelun hyödyt. Keskitymme siihen, minkä parhaiten osaamme – jätehuoltopalveluiden kustannustehokkaan suunnittelun, jätteen käsittelyn sekä työmaalla syntyneen jätteen laitoslajittelun. Jätehuoltosuunnittelussa lähdemme aina liikenteeseen asiakkaan tarpeesta ja siitä, miten voimme mahdollisimman hyvin tukea asiakkaamme ydintekemistä.

Lue myös: Rakentamisen jäte

Syntypaikkalajittelu helpottuu vastuullisen jätehuoltokumppanin kanssa

Jätekeskuksellamme tapahtuvalla tehokkaalla koneellisella laitoslajittelulla päästään kierrätysasteessa kelpo lukemiin – pystymme lajittelemaan meille saapuvasta rakennusjätteestä yli puolet, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että polttoon lajittelun seurauksena päätyy alle puolet vastaanotetusta rakennusjätteestä. Kun tähän lisätään työmaalla suoritettava syntypaikkalajittelu vaikkapa puujätteen osalta, ollaan jo lähellä virallista rakennusjätteen kierrätysastetavoitetta.

Teknisesti prosessimme pitää sisällään rakennusjätekuorman vastaanoton lajitteluhalliin, jossa kuorman sisällölle tehdään tehokas konelajittelu. Sisään tulleesta jätteestä eritellään lajittelun myötä puu, kiviaines, eristevilla, kipsilevy, metallit sekä epäpuhtaudet. Konelajittelun jälkeen jäte murskataan ja seulotaan. Seulontavaiheessa jätteestä eritellään pieni kiviaines ja muu epäorgaaninen aines. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävä murskattu jäte lähtee voimalaitokselle poltettavaksi energian tuotantoa varten. Ja mikä parasta, tekemämme tehokas konelajittelu päätyy lukujen muodossa myös asiakkaamme jäteraportille. Työmaakohtaisessa jäteraportoinnissa huomioimme asiakkaan tekemän syntypaikkalajittelun (esim. puujätteen osalta) vaikutusten lisäksi oman tehokkaan rakennusjätteen tuotanto- ja lajitteluprosessimme lopputuloksen, jolloin rakennusjätteen kierrätysasteessa päästään lähelle tavoitelukemia.