Kierrätysastetavoitteeseen ilman raskasta syntypaikkalajittelua – onko tämä mahdoton yhtälö?

Valtioneuvoston vuonna 2012 voimaan astuneen asetuksen mukaan rakennusjätteestä 70 % tulee kierrättää tai ohjata materiaalina hyötykäyttöön. Tämä tavoite tuli saavuttaa vuoteen 2020 mennessä – tavoitteen deadline meni jo, eikä Suomi päässyt tavoitteeseen rakennusjätteen hyötykäytön osalta. Onko tavoite realistinen jatkossakaan ja mikä on rakennustyömaan näkökulmasta kustannustehokkain tapa päästä tähän tavoitteeseen (tai edes lähelle sitä)?

Yleensä 70 % kierrätysastetavoitteen toteutumista lähdetään tarkastelemaan ja toteuttamaan syntypaikkalajittelun näkökulmasta. Syntypaikkalajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua niiden syntypaikalla ja sitä pidetään usein avaintekijänä kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisessa – asiakkaalle rakennetut ja räätälöidyt jätehuoltoratkaisut perustuvat jätteen syntypaikalla pitkälle vietyyn (ja usein monimutkaiseen) lajitteluun. Väheksymättä syntypaikkalajittelun tärkeyttä on kuitenkin todettava, ettei korkea kierrätysaste ja vähäisempi syntypaikkalajittelu ole toisiaan poissulkevia teemoja – etenkään toteutettaessa kokonaispalvelua vastuullisen jätehuoltokumppanin kanssa.

Toteutuakseen 70 % kierrätystavoite ei välttämättä vaadi raskasta syntypaikkalajittelua, jossa työmaan henkilöstö lajittelisi jätteen jätelajeittain paikan päällä työmaalla. Me MKO Ympäristöpalveluilla tarjoamme vaihtoehdon kattavalle syntypaikkalajittelulle, yksinkertaisen työmaalajittelun. Yksinkertaisessa lajittelumallissa asiakas voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa ja me hoidamme sen, minkä parhaiten osaamme – jätteen käsittelyn ja työmaalla syntyneen jätteen lajittelun.

Jätekeskuksellamme tapahtuvalla tehokkaalla koneellisella laitoslajittelulla päästään kierrätysasteessa kelpo lukemiin – pystymme lajittelemaan meille saapuvasta rakennusjätteestä yli puolet, joka tarkoittaa, että polttoon lajittelun seurauksena vastaavasti päätyy alle puolet vastaanotetusta rakennusjätteestä. Kun tähän lisätään työmaalla suoritettava syntypaikkalajittelu vaikkapa puujätteen osalta, ollaan jo lähellä virallista rakennusjätteen kierrätysastetavoitetta.

Teknisesti prosessimme pitää sisällään rakennusjätekuorman vastaanoton lajitteluhalliin, jossa kuorman sisällölle tehdään tehokas konelajittelu. Sisään tulleesta jätteestä eritellään lajittelun myötä puu, kiviaines, eristevilla, kipsilevy, metallit sekä epäpuhtaudet. Konelajittelun jälkeen jäte murskataan ja seulotaan. Seulontavaiheessa jätteestä eritellään pieni kiviaines ja muu epäorgaaninen aines. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävä murskattu jäte lähtee voimalaitokselle poltettavaksi energian tuotantoa varten.

Toimiessamme jätteenkäsittelyn kumppanina yksinkertainen rakennustyömaan lajittelumalli on asiakkaallemme kustannustehokas ja helppo, mutta myös yhteiskunnan kierrätystavoitteet huomioiva tapa toimia. Tarvittaessa voimme räätälöidä asiakkaillemme myös kattavan syntypaikkalajittelun kriteerit täyttävän ratkaisun, mutta jätehuoltosuunnittelussa lähdemme aina liikenteeseen asiakkaan tarpeesta ja siitä, miten voimme mahdollisimman hyvin tukea asiakkaamme ydintekemistä.

Ja mikä parasta, tekemämme tehokas konelajittelu päätyy lukujen muodossa myös asiakkaamme jäteraportille. Työmaakohtaisessa jäteraportoinnissa huomioimme asiakkaan tekemän syntypaikkalajittelun (esim. puujätteen osalta) vaikutusten lisäksi oman tehokkaan rakennusjätteen tuotanto- ja lajitteluprosessimme lopputuloksen, jolloin rakennusjätteen kierrätysasteessa päästään lähelle tavoitelukemia.